22 huhtikuuta 2005

Kovaa krtiiikkiä yo-aineistotehtävästä

Kommentoiva referaatti Kai Heltolan mielipidetekstistä (HS 16.3.2005)

Kai Heltola kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (16.3.2005) kriittiseen sävyyn yo-kokeen huonoudesta. Heltola toimii allekirjoituksensa mukaan Kuusankoskella Voikkaan lukiossa äidinkielen lehtorina.

Heltola tarttui heti kynään kirjoitusten jälkeen (14.3.) ja suomi voimakkaasti tehtäviä "kaikkien aikojen kehnoimmiksi". Lähellä pohjanoteerausta oli vesiteemakin keväältä 2000, jolloin jotkut abit pohtivat vakavissaan niinkin etäisen kohteen kuin Nepalin huonosti järjestettyä vesihuoltoa.

Kritiikkiä saavat niin huonot vastineet kuin muutkin pohjatekstit, esim. toisistaan kaukana olevat runot. Miten voisi verrata aivan erilaisia runoja: Saarikosken tekstiä ja virsiä? Kuinka voi laatia onnettomaan vastineeseen vastineen? Myös tehtävien aihepiirit saavat Heltolalta kiivaasti sapiskaa, sillä "elämä pyörii muunkin ympärillä kuin – – syömisen".

Kuusankoskella lukiolaiset ovat tavallisia suomalaisia reippaita maalaispoikia tai -tyttöjä, jotka harrastavat monipuolisesti urheilua ja taidetta ja joille syöminen ei aiheuta kovinkaan kummoisia pohdintoja. Eräskin oppilas totesi poistuessaan kokeesta: "Em miä ainakaan tiiä mitään syömisestä, mie vaan syön!" Ihminenhän on sitä, mitä hän syö, joten kyllä jo nuorenakin jo pitää kiinnittää huomiota, mitä panee suuhunsa. Minusta kuitenkaan tehtävät eivät tuntuneet "höpönlöpöltä" ja "oppilaita halventevilta".

Seuraavaksi äidinkielen opettaja ottaa esimerkiksi omia suojattejaan. Jotkut soittavat joitain instrumentteja; toiset ovat lahjakkaita urheilijoita. Heltola pohtii mm. mitä kirjoittamista keksivät "huippupianisti" ja monet muut aiheista, joista pitää esittää mielipiteitä ruokaa seinille viskovasta tv-kokista – pulmia kerrakseen.

Kärkevän mielipidetekstinsä lopussa Heltola heittää täysilaidallisen savolaista ironiaa pohdiskellessaan seuraavia yhtä huonoja aiheita: keski-ikäisten ruoansulatusvaivat, teinityttöjen meikkausongelmat, shoppailu jne. Kirjoittaja on kuitenkin oikeassa siinä, että liian moni tehtävä liittyi mediaan, ja tv-kanavien seuraamisesta oli hänen mielestään enemmän hyötyä koetehtävissä kuin Heltolan "turhanpäiväisissä kirjallisuudenhistorian opetuksissa".

Lue pohjateksti.

21 huhtikuuta 2005

Luova kirjoittaminen 2004-2005

Kokemuksia ja palautetta luovan kirjoittamisen kurssilta 2005

Kurssi toteutettiin tänä keväänä puoleksi ATK-luokassa ja puolittain tavallisessa luokkatilassa, mikä aiheutti jonkin verran ongelmia. Seuraavana vuonna ATK-luokka on varauksessa kokonaan luovan kurssin kirjoittajilla.

Keskustelufoorumissa työskentely koettiin mielekkäämpänä kuin palautteen antaminen kasvotusten tekstien lukemisen jälkeen luokassa. Nyt kirjoittajille ja lukijoille jäi aikaa sulatella tekstejä ja palata niihin myöhemmin.

Tehtävät koettiin pääsääntöisesti mielekkäiksi. Runotehtävät olivat pitkälti vaihtoehtoja, ja keskityimme lähinnä lyhytproosaan ja erilaisiin kerronnan ja tarinan kannalta olennaisiin seikkoihin. Virikkeenä käytettiin alkukurssilla Martinheimon Hyvä lause -kirjaa, Taija Tuomisen Kirjoittajaohjaajan tukipakettia ja Jorma Heikkilä Luova kirjoittaminen -teosta sekä opettajan omaa materiaalia.

Painopiste oli koko ajan oman kirjoittamisen kehittämisessä. Turhaa luennointia yritin minimoida. Lähinnä johdattelua erilaisiin tehtäviin tuli kyllä.Kurssin rentoa ilmapiiriä ja kiireettömyyttä kiiteltiin. Luovasti kirjoittaminen on sula mahdottomuus, jos oppitunneilla on pakollisten kurssien suoritusfiilis. Jokainenhan asettaa omat tavoitteensa kirjoittamistiellään kehittyessään.

Kurssin koepäivänä urakoitiin tietokoneiden äärellä ja tehtiin muutamia kirjoitelmia sekä annettiin rakentavaa palautetta oppilastovereille. Päätöstehtävät ja kurssin loppupuolen tehtävät ovat Julia Cameronin kirjasta Tyhjän paperin nautinto. Kirja soveltuu erinomaisesti kirjoittajalle, jolla itsekuria piisaa. Muutoin teos on varsin esseemäinen, ehkä liikaa itsekehua sisältävä ja toisten kirjoittajien parempaan itsetuntoon suggeroimiseen.

Tutustu kurssiin.

02 huhtikuuta 2005

Iltalukiossa Kielenhuollon Kivijalka käyttöön



Iltalukiossa otetaan alkavien vuositason kursseilla käyttöön Tammen Kielenhuollon Kivijalka (2005 painos), joka tulee korvaamaan WSOY:n Kielenhuollon vihon.

Sarjan viimeisin painos on entisestään kehittynyt, ja kirjasta on jo vuosien kokemus. Oppikirja on ollut käytössä päivälukion Kielenhuollon kertauskurssilla. Teos sopii myös hyvin kielenhuollon omatoimiseen opiskeluun, ja kirjasta on saatavilla myös erillinen tehtävien ratkaisukirja eli oikeat vastaukset.

Panhelaisen teosta käytetään jokaisella kurssilla täydentämään Piste-sarjan kielenhuollon osuutta (ei etäkursseilla).