Lyseo.org edistyy

Jonkin verran sisältöä on julkaistu lyseo.orgissa, ja vääntäminen jatkuu vielä pitkään.

Kuten on tullut tullut aiemmin todettua sivusto joutui toistamiseen vuoden sisällä hakkeroinnin kohteeksi. Siksi poistin kokonaan kaikki PHP-sivut ja erityyppiset include-tiedostot, jotka olivat ongelman aiheuttajina.

Toisaalta voidaan todeta, että olikin jo aika uusia sivumalli, sillä edellisestä oli tullut epäkäytännöllinen. Samalla tuli myös jonkin verran ryhmiteltyä uudelleen sivuston sisältöä ja otettua käyttöön edistyneempää tekniikkaa, mm. Adobe Dreamweawer CS4:n templatet ja selaimella tehtävät sivustopäivitykset.

Miten sivusto etenee, voi seurata vaikkapa Twitteristä, jonne lisään lyhyesti kuvaukset uudesta sisällöstä.
Muita syötteitä on Netwibesissä, mm. Facebook-päivitykset, Picasa-verkkoalbumi sekä iltapäivälehtien uutissyötteet. Kukapa tänä päivänä enää änkeää telkun ääreen katsomaan uutisia, sillä ne nehän ovat luettavissa netissä hyvissä ajoin ennen uutislähetyksiä - kännykkätelkkaria ja 4G:tä odotellessa...

Uudistuksia lyseossa: blogi ja lyseo.org

Muokkasin ja ryhmittelin uudelleen blogin tunnisteita. Laitoin tärkeimmät ensimmäiseksi: esseekokeen ja tekstitaidon kokeen aiheet.

Valitettavasti vanhempien tekstien linkit eivät toimi, sillä poistin sivuston lyseo.comin palvelimelta hakkerointihäiriköinnin vuoksi.

Myös oma domain on muuttunut, ja yksinkertaistin navigointia entisestään. Sivumalli on valmis, ja siirrän kolmannessa jaksossa olevat kurssit nettiin heti tammikuun alussa, samaten ylioppilasmateriaalit ja sen jälkeen kielenhuollon tehtävät.

Rima alenee: lets party

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat jälleen saapuneet parin kuukauden odotuksen jälkeen. Sensorit ovat antaneet omat pisteensä, ja taas on tullut tilinteon aika.

Rima tuntuu laskevan jatkuvasti. Nyt hyväksytyn arvosanan alaraja oli vaivaiset 21 pistettä. Siitä huolimatta rima kolisi monesti.

Arvosanarajat syksyllä 2009

• laudatur 85
• eximia 73
• magna 58
• cum laude 42
• lubenter 31
• approbatur 21

Vuosien varrella on tullut entistä selvemmäksi, miten pistemäärät vaihtelevat ja heittelevät lopullisessa arvostelussa. Selvää on, että mikä ikääntyneempiä ja mitä enemmän sensorit ovat sidoksissa fennistiikkaan, sitä enemmän varsinkin erityyppisiä kielivirheitä painotetaan - usein jopa kohtuuttomasti.

Abiturienteille saatan aina tiedoksi ennen yo-kirjoituksia, että ottavat yhteyttä alustavan arvioinnin tehneeseen opettajaan. Hän soittaa sensorille ja selvittää arvostelun kriteereitä, jotka ovat olleet joskus aika mielenkiintoisiakin. Niitä olemme analysoineet opettajainhuoneen kahvipöydässä ja tehneet yhdessä päätelmät, kannattaako valittaa vai ei.

Opiskelija tyytyy saamaansa lopulliseen arvosteluun, jos ei sitä lähde itse selvittämään. Hän ei ota yhteyttä, eikä voikaan ottaa, sensoriin, vaan opettaja tekee sen hänen puolestaan, mikäli on aihetta epäillä virheen tapahtuneen. Joskus toisinaan niinkin pääsee käymään, ja oikaisupyynnön saatuaan toinen sensori päätyy eri ratkaisuun kuin tekstin alun perin lukenut megapitkän kokemuksen omaava kollega.

Lyseo.com offline

Sivusto on valitettavasti loppusyksyn vain verkottomassa tilassa opettajan käytössä. Syynä on sivuston hakkerointi ja sen myötä tietoturvaongelmat (haittakoodia lisätty).

Joululoman jälkeen katsotaan uudelleen, mikä on julkaisuaikataulu.

Propagandataksin kyydissä

Kommentti

Teksti on harjoituskommentti eikä edusta julkaisijan mielipiteitä.

”Taksi pimeyteen” on aivan selvästi jonkin talibanhenkisen ihmisoikeusjärjestön tuotantoa, sillä se on täynnä Amerikan-vastaista propagandaa. Näkemäni ”dokumenttielokuva” on pahinta propagandaa ja valhetta, jota olen joutunut sietämään. Se tyrkyttää, että isänmaalliset ja Afganistanissa taistelevat amerikkalaiset olisivat sotarikollisia.

Valheellisuutta tukee suttuinen kuvamateriaali, jota on selvästi manipuloitu. Paikoin esitetyt kuvat ja lavastukset ovat tökeröä ja epäselvää kuin kiinalaisen nyrkkeilijän kouluenglanti. Lisäksi pätkässä entiset sotilaat kertovat todisteita tekemistään julmuuksista. Mistä voimme tietää, että he ovat oikeita sotilaita eivätkä näyttelijöitä?

Amerikan-vastaisessa ”muslimidokumentissa” yritetään jopa kyseenalaistaa presidentti Bushin väite, että Guantanamoon säilötään vain todelliset rikolliset eikä heitä kiduteta. Jokaisen vangin kohtelu on oikeutettua, sillä kukaan Yhdysvaltoja vastaan rikolliseen terrori-iskuun osallisisista ei ansaitsekaan koiraa parempaa kohtelua.

Suoranaiset valheet ja totuuden vääristely tunnelmoivaan pyrkivät elokuvamusiikin säestyksellä vievät viimeisetkin uskottavuuden rippeet sepitteeltä. Rankasti väritettyjen ja lavastettujen yksittäistapausten repostelu etoo. Niihin on ympätty asiayhteydestään irrallisia katkelmia haastatteluista. Niissä yritetään kömpelösti syyllistää isänmaallisia upseereita ja poliitikkoja. Kaiken kaikkiaan elokuva vie lopulta kaiken uskottavuutensa agendaltaan.

Olli Juusonen 08H

Katso elokuvatraileri



Lue lisää Wikipediasta.

Syksyn 2009 esseesuosikit

Lukiossa oli noin 60 abia tai suorituksensa korottajaa pykäämässä esseitä. Tuttuun tapaan nuoriso löysi esseevaihtoehdoista omat suosikkinsa.

Suosituimmat tehtävät:

• 29%tehtävästä 5. (Miksi tatuointeja otetaan?)
• 14% tehtävästä 8. (Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -kuva)
• 13% tehtävästä 11. (Tiede-lehden brändiartikkeli)
• 7% prosenttia tehtävistä 3. ja 10. (ensimmäinen amiksen vetovoimasta ja jälkimmmäinen Tatu ja Patu -lasten kuvakirjan aukeama)

Loput tehtävistä ja jäivät alle keskiarvon eli seitsemän prosentin. Edelleenkään novellit tai runot eivät juuri innostaneet kirjoittamaan. Unen ja todellisuuden pohdinta SZymborskan tai Koskenniemen teksteistä ei säväyttänyt ketään.

Esseekokeiden aiheita IV

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Luettelosta havaitaan, että valmistautumista kannattaa keskittää. Ryhmittelyssä on pieniä muutoksia verrattuna edelliseen listaukseen.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvot

• Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
• Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  
• Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
• Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  
• Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
• Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  

Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja

• Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
• Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
• Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
• Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
• Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
• Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
• Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy - kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  

Kuva-analyysi (valokuvia)

• Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
• Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
• Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
• Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
• Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
• Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
• Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  

Elokuva ja televisio

• Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
• Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
• Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
• Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
• Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
• Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa"elokuvista popcornin jatkeena" (haastattelu Metro-lehdessä)
  

Dataa ja tekniikkaa

• Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
• Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
• Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
• Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
• Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
• Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
• Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  

Tasa-arvo, vallankäyttö

• Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
• Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
• Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
• Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
• Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
• Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
• Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
• Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)

Politiikka, historia ja talous

• Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
• Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  
• Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
• Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
• Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  

Urheilu

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
• Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia
• Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
• Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
• Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  

Perhe-elämä, koulu ja kasvatus

• Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
• Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
• Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
• Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
• Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
• Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
• Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
• Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
• Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
• Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  

Ympäristö ja luonnontieteet

• Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
• Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
• Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
• Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
• Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
• Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
• Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  

Romantiikka ja tunne-elämä

• Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
• Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
• Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
• Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
• Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
• Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
• Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
• Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  

Tehtäväryhmät (tekstitaidon koe) II

Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Tähän mennessä kokeita on ollut yhteensä kuusi, joten toteutuneet tehtävät voidaan jo hyvin ryhmitellä kattavasti seitsemään kategoriaan.

Luettelossa ovat kokeet ja tehtäryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useammankin otsikon alle.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot

argumentointi, retoriikka ja ideologia


Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittelu kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)


2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)


3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa
(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)


4. Kielen taso
- mm. sävy ja tyyli

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

5. Soveltava tehtävä
- muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)


6. Tekstien vertailu

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja
Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)


7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Erittele sarjakuvan ilmaisukeinoja
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

Sähläystä Balkanilla

Remeksen jännäri kompastuu epäuskottavuuteen ja teatraalisuuteen.

(Palaa kurssille ÄI4)

En ole aiemmin lukenut Ilkka Remeksen kirjoja, ja tämä Uhrilento (WSOY, 2001) jää viimeiseksi. Sen paremmin väkinäisesti värkätyt trillerit kuin dekkaritkaan eivät enää sytytä ennalta arvattavine ratkaisuineen.

Romaanissa suomalainen entinen erämies ja nykyinen aivotutkija Antti Kaira seikkailee Suomen, Saksan, Ranskan ja Montenegron välillä. Teennäistä jännitystä on yli 600 sivua. Tarinan koukkuna on rakkaustarina Antin ja salaperäisen Tina Carabellan välillä (mikä imelä sukunimi, suomeksi ´Rakaskaunis´). Antti odottaa Helsingissä morsiamensa Nizzan konetta saapuvaksi, mutta niin ei koskaan käy. Häihin valmistautuva super-Antti lähtee selvittämään omin päin mystistä lentokoneen häviämistä ja onnistuu tapaamaan kirjan lopussa kuolevan, raskaana olevan morsiamensa.

Teoksen henkilögalleria on nukkemainen ja epäaito. Romaanin päähenkilön Antin ja Tinan lisäksi on entinen heila - klassinen ja vesitetysti kuvattu kolmiodraama. Suomalainen eurooppalaistunut meribiologi Sara on saanut kenkää hypättyään sänkyyn ranskalaisgigolon kanssa, mutta silti auttaa auliisti exäänsä. Irrallisessa sivuroolissa on muuan Luc, joka toimii uskontokultista vieroittavana konkarina ja psykologina. Hän muka toimii ranskalaisen salaisen palvelun laskuun joissakin tapauksissa. Antin vanhemmat kuvataan lähinnä taustahenkilöinä, joita vastaan päähenkilöä peilataan. Väkisin ängettyjä takaumia on muitakin ongelmallisen isäsuhteen lisäksi: Antin paras kaveri kuoli väkivaltaisesti Helsingissä. Siitä kirurgin alku päätti ryhtyä maailmanparantajaksi ja kehittää narkomaanien väkivaltaisuuden poistavan lääkkeiden lääkkeen - tuloksetta. Unelmien morsian onkin jotain muuta kuin sinisilmäinen suomalainen oli odottanut: hän paljastuu FBI:n kovaksikoulutetuksi agentiksi, joka onnistuu soluttautumaan väkivaltaiseen kulttiin. Tuntuuko uskottavalta? Entä tämä? Suomalainen naispuolinen YK:n upseeri rakastuu Tšadissa paikalliseen poppamieheen ja hankkiutuu raskaaksi mustanahkaisen ja ruskeasilmäisen miehen lumoamana.

Naurettavuuksia tarinassa on tuskaisan runsaasti. Varsinaista kliseiden vyörytystä tulee, kun amerikkalainen tiedustelu-upseeri pimahtaneena ottaa uskonlahkon haltuunsa ja haluaa levittää tappavaa virustautia koko maailmaan kaappaamalla lentsikan. Voi sitä katastrofien yhteenkoplausta, kun se vielä yhdistetään supervallan rökittämiseen luonnonkatastrofin aiheuttamiseen Balkanilla Naton ja Serbian sodassa. Setämäisen saarnaamisen ohella kuolemaa halveksiva tätienergia jyllää. Englantilainen povekas tähtireportteri Julia tapattaa itsensä mieluummin kuin antaa muutaman sekunnin pätkän videonauhaa ilkeälle FBI:n totuustohtorille.

Viimeisen naulan satulaatikkoon iskee teoksen kliimaksi, jossa Antti kusettaa Navy Seal -tasoisen kommandoyksikön demokratian vihollisten (paikallisten antiamerikkalaisten kapinallisten) kanssa ja valloittaa bunkkerilinnoituksen konttailtuaan aikansa ilmastointikuiluissa – sitä ennen tietysti paettuaan monesti viime tipassa jenkkijahtaajiaan. Kommandopomo alkaa lopuksi valistaa suomiramboa, miksi he liuottivat suolahappoon lento-onnettomuuden uhrit. Vielä ennen suurta pamausta hän humaanisti ohjaa vihollisensa saapuvien risteilyohjusten alta!

On tässä fennoskandista ruletusta kuin Guilloun Hamilton-sarjassa: uskottavuus kaukana!

Risto-Olavi Helenius

Tehtäviä
1. Miten kritiikin kirjoittajan kielteisyys ilmenee tekstistä?
2. "Sähläystä Balkanilla" on huono kritiikki. Ota kantaa väitteeseen.
3. Tutki kritiikin argumentaatiota. Mitä siinä väitetään ja miten väitteitä perustellaan.
4. Arvioi kritiikin sävyä ja tyyliä sekä erittele tekstin ideologiaa.

Esseekokeiden aiheita III

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Luettelosta havaitaan, että valmistautumista kannattaa keskittää.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvokysymykset

• Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
• Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  
• Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
• Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  
• Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia

Kulttuuriin liittyvät kieliaiheet

• Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
• Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
• Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
• Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  

Kuva-analyysi (valokuvia)

• Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
• Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
• Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
• Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
• Kevät 2009, 14, Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  

Elokuva ja televisio

• Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
• Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
• Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
• Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
• Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  

Dataa ja tekniikkaa

• Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
• Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
• Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
• Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
• Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
• Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
• Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  

Tasa-arvo, vallankäyttö

• Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
• Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
• Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
• Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
• Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
• Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
• Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
• Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)

Politiikka ja talous

• Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
• Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  
• Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?

Urheilu

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
• Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia
• Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
• Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  

Perhe-elämä

• Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
• Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
• Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
• Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
• Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
• Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
• Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
• Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
• Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  

Ympäristö

• Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
• Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
• Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
• Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
• Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
• Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  

Romantiikka ja fiilistely

• Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
• Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
• Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
• Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
• Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
• Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Lyseo.com tauolla

Koska ilkeämielinen krakkeri käytti yksittäistä tietoturva-aukkoa hyväksi, sivusto on poistettu kesäksi palvelimelta kokonaisuudessaan. Tietoturva-aukko koodissa on tukittu. Se mahdollisti sivun uudelleenohjaamisen hyökkäyssivustolle. Sivuston ajantasaistaminen vaatii lisätyötä ja koodausta, jotka teen viimeistään elokuussa.

Loppukeväästä on jo kesäloma mielessä, mutta syksyn alkuun mennessä asia on kunnossa, ja kaikki linkit toimivat niin kuin ennenkin.

Kaikki kertaalleen sivustolla - tällä ulkoasulla - julkaistut sivut ovat pysyneet samoina, joten rikkoutuneita linkkejä tule olemaan.

Pahoittelen tapahtunutta. Omilla koneilla mitään vakavaa ei ole päässyt tapahtumaan. Yhden haittaohjelman sain eristettyä. Silti pitää aina olla tarkkana, mille sovellukselle antaa pääsyn nettiin.

Sivuston käyttö on nyt turvallista, eikä sitä ohjata haittakoodilla enää millekään hyökkäyssivustolle.

Lyseo.com kaapattu

Sivusto ohjautuu tuntemattomasta syystä väärään osoitteeseen.
Ks. Googlen varoitus.

Ongelma on palvelimella, ja asiaa selvitellään. Havaitsin haitallista koodia sivuston etusivulla ja poistin sen ja siirsin uudelleen palvelimelle.

Tehtäväryhmät (tekstitaidon koe) I

Tähän mennessä kokeita on ollut yhteensä viisi, joten toteutuneet tehtävät voidaan jo ryhmitellä. Harjoitella kannattanee luonnollisesti listatuista useimmin toteutuneita.

Alla on luetteloitu aiemmat tehtävät. Ne voivat sopia useammankin otsikon alle.


1. Tekstin vaikuttamiskeinot

argumentointi, retoriikka ja ideologia


Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)


2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)


3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa
(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)


4. Kielen taso
- mm. sävy ja tyyli

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

5. Soveltava tehtävä
- muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)


6. Tekstien vertailu

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja
Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)


7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Villisorsasta villiriisiin eli lukemisesta ymmärtämiseen

Lähiluku

Huolimattomuus ei ole hyve, ja se paljastaa kirjoittajan huonoksi lukijaksi tai välinpitämättömän lepsuksi kirjoittajaksi. Siitä ei arvostelija tykkää.

Ei ole mitenkään ainutlaatuista, että opiskelijat lukevat tehtävät ja tehtävänannot miten sattuu. Tälläkin kertaa Villisorsa-näytelmä muuttui Villiriisiksi, näytelmän kirjoittaja Ibsen Westerbergiksi ja Westerlundiksi, Suna Vuori Vuorioksi ja Vuoriseksi, Hjarmar Ekdalin isä nimeltään Vanhaksi tai Luutnantiksi.

Keväällä 2003 Lasse Lehtisen Kalevaan kirjoittama teksti olikin abiturientin mielestä kolumni Kalevalassa ja Osama Bin Laden kirjoitti muka Helsingin Sanomien verkkoliitteeseen. Tehtävänannossa oli tuolloin tarkoitus analysoida Hesarin verkkoliitteessä julkaistua käännöstä Bin Ladenin puheesta.

Viittaaminen aineistoon

Aina ensimmäisellä kerralla viitataan täsmällisesti pohjatekstiin eli lähteeseen, mielellään kirjoitelman ensimmäisessä tai toisessa kappaleessa.

Suna Vuori iskee maan rakoon Paavo Westerbergin ohjaaman Villisorsa-näytelmän kritiikissään "Villisorsa eksyy vierauteensa" (Helsingin Sanomat 13.12.2007). Vuorin mielestä tulkinta on "ainoastaan hukassa", eikä kehuttavaa ole kuin nimeksi.

Kun lähdetiedot on annettu, kirjoittajaan viitataan sukunimellä eikä pelkällä etunimellä. Etunimellä viittaaminen vaikuttaa vähättelevältä tai teennäisen tuttavalliselta. Myös parafraaseja kannattaa käyttää toiston välttämiseksi, esim. kriitikko, kirjoittaja, hän.

Novellit ovat fiktiota

Aina lukija ei ymmärrä, mitä eroa on faktalla ja fiktiolla. Runot, novellit ja näytelmät ovat sepitteitä eli kuvitteellisia tekstejä. Novellin päähenkilöä ei ole olemassa kuin paperilla, eikä runon minä ole sama asia kuin sen kirjoittaja.

Kerran oli aineistona Jaana Janhilan Myymälävaras-novelli, jossa nuori nainen meni ostoskeskukseen. Siellä häntä epäiltiin myymälävarkaudesta ja hänen omaisuuttaan turmeltiin, silmät kaivettiin päästä ja kallo avattiin. Lopulta mitään ei löytynyt, ja neitonen lähti suutuksissa ostarista.

Useimmat kirjoittajat eivät tunnistaneet, että tarina ei ollut realistinen. Tunteet nousivat pintaan, ja vartijat tuomittiin ankarasti: toisen päätä ei saa mennä avaamaan. Joku kirjoittaja suuttui ja olisi halunnut haastaa vaksit oikeuteen; joku toinen olisi halunnut iskeä heitä turpiin.

Ylitulkinta on virhe

Kaikkien lukijan tekemien tulkintojen tulee perustua aineistoon. Kirjoittaja ei voi väittää sellaista, mitä hän ei voi perustella luettavasta tekstistä.

Villisorsassa vanhalla Ekdalilla on oma pieni eläintarha, jossa on villisorsa, kaniineja ja kyyhkysiä. Koska tekstikatkelmassa ei nimetä, millaisia kyyhkysiä ullakolla on, kirjoittaja ei voi päätellä, ovatko ne sepel-, kallio- tai uuttukyyhkyjä. Lukija ei voi myöskään mennä omin päin lisäämään eläimiä eli arvailemaan, mitä kaikkea muuta siellä voisi olla. Ei voida myöskään päätellä näytelmäkatkelmasta, että vanhus olisi sadistinen tai jotain muuta yhtä lennokasta.

Tekstitaidon koe 5.2.2009

Tutustu

• kevään 2008 kokeen blogitekstiin
• Kevään 2009 Tekstitaidon kokeeseen

Vastausvalinnat

Jälleen kerran vastausten jakaantuminen muistutti Ville Peltosen hammasriviä, eli yleensä suurin osa vastaa ensimmäiseen tehtävään. Onko se helppo vai näennäisen helppo, on eri juttu. Tajuttava on, ettei referaateilla pärjää eikä kommentoivaa referaattia ole ollut tähän mennessä tehtävänannossa. Vilkaise vaikkapa vanhaa blogitekstiä aiheesta.

Vastauksia oli lukiossamme vajaat kuusisataa eli kokelaita tällä kertaa karvan verran alta 200.

• 1. Tehtävä: 32%


• 2. Tehtävä: 23%
  
• 3. Tehtävä: 13%


• 4. Tehtävä: 2%
  
• 5. Tehtävä: 30%

Ensimmäiseksi huomioi kiinnittyy ykköseen ja vitoseen, joihin lähes kaikki vastasivat. Symbolit eivät sytyttäneet, eikä niistä näyttämöohjeistakaan juuri saatu tolkkua. Se ei ollut ihmekään: kasikurssin kurssivihossa on vain yksi tehtävä (eikä oppikirjoista juuri ollut apua).

Tehtävien lähilukua

1. Millä keinoin Villisorsa-näytelmän ennakkoesitys houkuttelee ihmisiä teatteriin?

Ensimmäisenä kirjoittajan on tunnistettava tekstilaji. Ennakkoesittely ei ole mikään tekstilaji, vaan selkeästi mainos. Tässä voidaan sanoa olevan kyseessä perinteinen mainosanalyysi. Mainoksen on tarkoitus houkutella lukija ostamaan teatterilippu. Ei se ole sen kummempi kuin Gigantin mainos, jossa markkinoidaan taulutelevisiota.

Pääväite olisi hyvä kaivaa esiin ja sitä tukevat argumentit. Tässähän oli suuri kuva, sen lisäksi otsikko, tuotetiedot sekä ohjaajan itsekehujen lisäksi jotain yleispätevään pyrkivään vetoavuutta unohtamatta siltikään sitä alkuperää. Huomioitava on, kuka on mainoksen kirjoittanut ja missä se on julkaistu. Taitava kirjoittaja ymmärtää myös tekstin viittaussuhteet, ja voipa hän vielä kyseenalaistaa ontuvia argumentteja.

Monet lähtivät erittelemään pelkästään retorisia keinoja, ja tällöin tehtävänannosta lipsuttiin yleisesti. Lue lisää retorisista keinosta ja argumentoinnista (lyseo.com).

2. Erittele henkilöiden välisiä suhteita näytelmäkatkelman perusteella.

Oleellista on tietysti, että kirjoittaja nimeää kaikki näytelmäkatkelmassa vilahtavat henkilöt. Kaikki eivät ole läsnä kohtauksessa, mutta heilläkin on osansa näytelmäkatkelmassa. Kaksi ajatusviivaa repliikkien välillä ilmaisee, että jotain on jätetty välistä.

Tehtävässä on paikallaan käyttää riittävästi viittauksia aineistoon. Ylitulkintaa on luonnollisesti vältettävä ja perusteltava tehdyt tulkinnat tekstiviittein.

Tässä ei ole tarkoituskaan vertailla naisen asemaa ennen ja nyt. Mitään feministisia tai vanhempien alistavaa käytöstä lastaan kohtaan ei kannata lähteä ruotimaan tai edes lapsen aseman pohtimista nykypäivänä: menevät tehtävänannosta sivuun.

Tarkkana saa olla myös nimien kanssa. Vanhan Ekdal on Hjalmarin isä, jonka nimeä ei mainita. Vanha ei ole etunimi. Gregers vaihtui Gregeriksi ja Pettersen Pettersseniksi ja Petterssoniksi.

3. Tutki Villisorsa-katkelman näyttämöohjeita. Mitä tehtäviä niillä on?

Näyttämöohjeet eli parenteesit olivatkin pulmallisia. Ensinnäkin kirjoittajan tiedettävä, että kyseessä on näytelmäteksti, joka voidaan esittää tai lukea. Ohjeita on siis kahdelle ryhmälle, ja ensimmäiseen kuuluvat ohjaaja ja näyttelijät jne.

Paikallaan olisi kuvata näyttämöohjeiden erilaisia tehtäviä ja ryhmitellä niitä sen mukaisesti. Esimerkiksi näyttelijä puhuu joko kovaa tai kuiskaa; puhuttelee jotain roolihahmoa tai on jossain osassa näyttämöä. Taitava kirjoittaja tekee näistä päätelmiä ja erittelee vastauksessaan monipuolisesti tekemiään havaintoja: kodin sisustus kertoo Werlen perheen varallisuudesta jne.

4. Erittele ja tulkitse Villisorsa-katkelmassa esiintyviä symboleja.

Usein kaunokirjalliset tekstit ovat vertauskuvia ja sisältävät symboleja. Keskivertokirjoittaja tyytyy tavallisesti selostamaan tekstiä omin sanoin ja ehkä käsittelemään symboliikkaa pintapuolisesti.

Tässä tekstikatkelmassa siipirikkoja villisorsia on useampiakin: Gregers Werle jättää kotinsa. Hedvig on sokeutumassa. Hjalmarin isä on vanhuudenhöperö. Tähän voitaisiin lisätä vielä koko perheen taloudellinen tilanne.

Toinen eläinsymboli on metsästyskoira, joka noutaa järven pohjaan vajonneen haavoittuneen villisorsan. Greges haluaisi olla tuo metsästyskoira. Kirjoittajan pitäisi pohtia, mitä sanoja tuolla tarkoittaa. Haluaako hän pelastaa Hedvigin vain kenet?

Myös toistuvat tapahtumat eli motiivit voidaan tulkita symbolisesti. Toisin sanoen Werlen ja Gregersin perhettä yhdistävää tekijää olisi ehkä aiheellista käsitellä vastauksessa.

5. Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä?

Tämä on perinteinen argumentaatioanalyysi, jossa eritellään perustelutapoja ja retorisia keinoja. Tehtävänannossa kehotetaan nimenomaan käsittelemään, miten kielteisyys ilmenee. Tarkoitus ei ole ottaa kantaa väitteisiin sen paremmin kuin kirjoittaan minkäänlaista vastineentapaistakaan.

Ensinnä on tietysti nimettävä, mistä teksti koostuu. Siinä on otsikko, ingressi, kuva, kuvateksti ja kainalotekstissä faktat näytelmästä.

Kirjoittajan tulisi nimetä pääväite, mielellään myös sävy ja tyyli, jotka tukevat pääargumenttia. Vastauksessa sitten voidaan ryhmitellä vaikkapa sanaluokittain kaikkea kielteisyyttä viittaamalla aineistoon. Lainauksissa voidaan käyttää omien johtopäätösten tukena yksittäisiä sanoja tai lauseenosia. Virketolkulla lainauksia ei tule ketjuttaa.

Sanasto, sananvalintoja, retorisia keinoja ja lauserakenteita on mahdollista lähteä käsittelemään myös tehtävänannon mukaisesti.

Kielenhuollon kuntokoulu

Jo keskinkertaisessa suorituksessa (seiska eli 3 tai 30-35 pistettä) tulisi hallita vähintään kohtuullisesti oikeakielisyyden peruskäytänteet. Katso arviointikriteerit:

• Esseekoe
• Tekstitaidon koe
  

Oppikirjoissa on melko niukasti kielenohjailun teoriaa ja käytänteitä, ja nykyään varsinaisten painettujen oppaiden ostaminen on turhaa. Netistä on saatavilla lukion tarpeisiin ilmaiseksi materiaalia riittävästi.

Kursseilla sitä peruskoulun puuduttavaa luennointia ei juuri ole, vaan luotetaan, että opiskelijat osaavat itsekin jotain lukea.

Alla on hyödyllisiä linkkejä lyhyine kuvauksineen eri sivustoihin:

• Nykyajan kielenopas (IT-guru Jukka K. Korpelan ylläpitämä sivusto)
  
• Kielenhuoltoa ja kirjoittamisen sääntöjä (Helsingin kauppakorkean äikän maikan Pekka Pällin sivusto)
• Kirjoittajan ABC-kortti (Oulun yliopiston tekeleitä)
• Ymmärrä suomea (Opetushallituksen ylläpitämää perussälää)
  
• Lauseenjäsenistä (Otavan Verkko-piste)

Ostosuositus

Jos kumminkin raha polttaa näpeissä, osta uusin ja paras kielenhuollon opas: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas.