29 huhtikuuta 2010

Kevään 2010 esseesuosikit

Syksyllä 2009 listasin viimeksi esseesuosikit.
Vanhoihin kokeisiin pääsee tutustumaan tästä.

Urheilu, tekniikka ja unet jyräsivät

Niin kuin aina käy, abien valinnat keskittyvät tiettyihin tehtäviin.
Alla olevan listan virhemarginaali on yksi prosentti, ja kirjoittajia oli tänä keväänä juuri parinsadan pintaan.

  • 1. 4%
  • 2. 15%
  • 3. 2%
  • 4. 4%
  • 5. 10%
  • 6. 15%
  • 7. 15%
  • 8. 4%
  • 9. 1%
  • 10. 17%
  • 11. 3%
  • 12. 2%
  • 13. 6%
  • 14.3%
Kevään esseekokeen suosikkeja olivat tehtävät kaksi, kuusi, seitsemän ja kymmenen, joista neljästä kirjoitettiin 2/3 kaikista esseistä.

Tehtävässä kaksi sai kertoa omista unista, ja tämäntyyppiset omaan elämään liittyvät "tilitykset" ovat aina suosittuja. Aihe on helppo, eikä sitä ole rajattu esimerkiksi psykologiseen näkökulmaan. Harva kirjoittaja toi mukanaan unien tulkintaa tai syvällisempää pohdiskelua piilotajunnan työskentelyssä unitilassa.

Kuutostehtävässä aiheena oli nettikirjoittaminen ja pohtiminen siitä, pitäisikö verkossa esiintyä omalla nimellään. Aihepiiri on jo tuttu, sillä viime keväänä sai kirjoittaa Facebookista ja vielä vuotta ennen verkkovaikuttamisesta yleisesti

Seitsemäs on se tavanomainen urheiluaihe, johon eri lajeja harrastavien on turvallista tarttua. Tällä kertaa abiturientti sai pohtia urheilun ja bisneksen välistä suhdetta.

Kymmenennessä tehtävässa kirjoittaja sai yrittää pohtia omaa uusavuttomuuttaan ja aihetta laajemminkin Tommy Tabermannin oivan kolumnin pohjalta.

Mikään yllätys ei ole ollut moneen vuoteen, että aineistotehtävät eivät ole suosituimmuuslistan kärkipäässä. Helppojan otsikkotehtäviä on ollut aina tarjolla, eikä tämänkeväinen esseekoe ole siltä osin poikkeus.


Mitkä aiheet eivät kelpaa?

Myönteinen yllätys oli, että Arja Tiaisen runoihin tarttui sentään nelisen prosenttia abeista, mutta vastaavasti novelli ei kelvannut kuin parille kirjoittajalle. Kolmosen kulttuuriaihe sivuutettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, samaten Suomi-myytttin (12.) varottiin tarttumasta, eivätkä Samulin Heimosen surrealistiset maalaukset (14.) saaneet kuin pari lukijaa.

26 huhtikuuta 2010

Esseekokeen aiheita V

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia. Rajaus kannattaa kokeeseen valmistautumisessa.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvot
  • Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  • Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  • Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
  • Kevät 2008, 12. Opettajako moraalinen suunnannäyttäjä? (artikkeli)
  • Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia
  • Syksy 2009, 13. Pultsareihin suhtautuminen (Riku Korhosen kolumnin perusteella)
  • Kevät 2010, 13. Jyrki Kiiskisen kolumnin pohjalta Raamatun neljännen käskyn merkitys nykyaikana
Kulttuuria, kieltä ja alakulttuureja
  • Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
  • Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
  • Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  • Kevät 2009, 7. Suomalaisen ja keskieurooppalaisen puhekielen ja -tapojen vertailua
  • Syksy 2009, 1. Musiikki sillanrakentajana ihmisten ja kulttuurien välillä
  • Syksy 2009, 5. Miksi tatuointeja otetaan?
  • Syksy 2009, 11. Brändi kuin brändi käy - kunhan se tuntuu omalta (Tiede-lehden artikkeli)
  • Kevät 2010, 3. Onko kansallinen kulttuuri enää kansallista?
Kuva-analyysi

  • Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
  • Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
  • Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
  • Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli
  • Kevät 2009, 14. Markku Laakson Elvis-maalausten tulkinta
  • Syksy 2009, 10. Tatu ja Patu Suomi -kuvakirjan aukeaman suomalaisuuden erittelyä
  • Syksy 2009, 8. Kymmenen käskyä uudelle vuosituhannelle -teoksen erittelyä
  • Kevät 2010, 14. Viisi Samuli Heimosen eläinaiheista maalausta
Elokuva ja televisio
  • Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
  • Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  • Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
  • Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa
  • Kevät 2009, 1. Rakkaus ja kuolema elokuvassa (näytelmä ja romaanikin käyvät)
  • Syksy 2009, 12. Aki Kaurismäen väitteitä haastattelussa"elokuvista popcornin jatkeena" (haastattelu Metro-lehdessä)
Dataa ja tekniikkaa
  • Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
  • Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
  • Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
  • Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
  • Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella
  • Kevät 2009, 2. Mihin tarvitsemme Facebookia?
  • Kevät 2009, 12. Ihmisen ja koneen suhteen pohdintaa kolumnin perusteella
  • Kevät 2010, 5. Pitäisikö verkossa kirjoittavan esiintyä omalla nimellään?
  • Kevät 2010, 10. Uusavuttomuuden pohdintaa Tabermannin kolumnin pohjalta
  • Kevät 2010, 8. Arjan Tiasen autoilurunoja
  • Kevät 2010, 4. Mitä sähkö on?
Tasa-arvo, vallankäyttö
  • Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
  • Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
  • Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
  • Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
  • Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
  • Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)
  • Kevät 2009, 10. Nuorten sananvalta koulussa (MLL:n nettikyselyn pohjalta)
  • Kevät 2009, 3. Aikamme voittajia ja häviäjiä (esim. eriarvoisuuden näkökulmasta)
Politiikka, historia ja talous
  • Kevät 2007, 3. Jättääkö teollisuus Suomen?
  • Syksy 2008, 7. Maailma ilman rajoja?
  • Kevät 2009, 4. Miksi Lähi-itään ei saada rauhaa?
  • Syksy 2009, 2. Aasiako länsimaistuu?
  • Syksy 2009, 6. Suomen sodasta 200 vuotta. Mikä sotamuistoissa kiehtoo?
  • Kevät 2010, 6. Pitäisikö Suomen matkia Ruotsia ja siirtyä ammattiarmeijaan?
  • Kevät 2010, 12. Jaakko Lyytisen artikkeli ja elävät Suomi-myytit
Urheilu
  • Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  • Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  • Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
  • Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia
  • Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)
  • Kevät 2009, 6. Urheilijan elämäntilanne huippu-uran jälkeen
  • Syksy 2009, 4. Jalkapalloa sanotaan maailman kauneimmaksi peliksi
  • Kevät 2010, 7. Urheilu biseksenä
Perhe-elämä, koulu ja kasvatus
  • Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
  • Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  • Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
  • Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  • Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
  • Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  • Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
  • Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  • Kevät 2009, 13. Nuorten itsenäistyminen Intiassa ja Suomessa (kolumni)
  • Syksy 2009, 3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman pohdintaa
  • Kevät 2010, 1. Kaunokirjallisuus, lapsuudenkuvaukset ja omat lukukokemukset
Ympäristö ja luonnontieteet
  • Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
  • Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
  • Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
  • Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
  • Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset
  • Kevät 2009, 11. Ilmasto lämpenee ja jäätiköt sulavat (artikkeli ja tilasto)
  • Syksy 2009, 7. Epidemioiden aika ei ole ohi
  • Kevät 2010, 11. Uhanalaisten kalalajien pelastaminen (uutinen)
Romantiikka ja tunne-elämä
  • Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  • Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
  • Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  • Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
  • Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
  • Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
  • Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  • Syksy 2009, 14. Eino Säisän Elämäntuska-treffinovellin tulkinta
  • Syksy 2009, 9. Unen ja todellisuuden suhde (Koskenniemen ja Szymborskan runoja)
  • Kevät 2010, 9. Joonas Konstigin novelli Pajunkissat
  • Kevät 2010, 2. Miten kokemukset heijastuvat uniin?

23 huhtikuuta 2010

Tuliaisia ITK10-tapahtumasta

Keskiviikkona 21.4. osallistuin Sosiaalisen median työpajaan, jossa ryhmäyttäminen toteututettiin iloisesti etsimällä käytteän todaysmeetiä. Perustin  FacebookiinNingiin ja Diigoon kuhinkin meille oman ryhmän. Tämänä lisäksi luotiin omat profiilit niille osallistujille, joilla ei vielä ollut omaa profiilia noissa palveluissa. Myös Twitteriä päästiin kokeilemaan keskenämme ja sekä ryhdyttiin seurailemaan toistemme liverryksiä.

Todaysmeet soveltuu hyvin erilaisten keskusteluryhmien perustamiseen vaikkapa tiedonhankintaan, neuvotteluun tai väittelyyn. Käyttöliittymä on yksinkertainen ja toimii selaimella näppärästi. Facebookiin suljetun ja omasta profiilista piilotetun ryhmän perustaminen niin ikään käy helposti. Facebookia käytettiin myös tällä kurssilla siten, että kurssin opettaja Tarmo Toikkanen viritteli keskustelua ennen kurssin alkua. Sinne minäkin esitin pari sisältöön liittyvä toivetta ja kommentoin alustavaa kurssiohjelmaa.

Kohta maksulliseksi tulevan Ningin saa integroitua kätevästi myös Facebook-tiliin, ja siellä perustamassamme ryhmässä vaihdettiin ajatuksia ja mietteitä siitä, kuinka tätä yhteisöä voi käyttää.Sehän taipuu monenmoiseen, ja siitä on hyvä esimerkki myös Sometu.

Diigoa voidaan käyttää jakamaan kurssi- ja tehtäväkohtaisia linkkejä kurssitehtävien tekemiseen tai syventymiseen eri aiheisiin. Hyvää palvelussa on vuorovaikutteisuus, eli ryhmän jäsenet voivat keskustella lähetetystä linkistä keskenään ja jatkaa esim. tehtävän työstämistä ilman erillistä ohjelmaa (s-posti, pikaviestin).


Twazzupilla voidaan jakaa helposti kurssiin liittyvä materiaalia osallistujille, ja osallistumaan pääsee kirjautumalla palveluun Twitterillä. Koulutuksessa esitettiin muutamia linkkejä tätä käyttämällä.

Hyödyllistä oli myös tutustua tekijänoikeuksiin. Lyhyen luennon jälkeen malliesimerkkejä löytyi Flicristä ja ohjeita, kuinka lisensoida oma teos creative commons -lisenssillä.
Tekijänoikeuden perusteet
View more presentations from Tarmo Toikkanen.

Ehdimme tutustua Wikiopistoon ja muutamiin malliesimerkkeihin, kuinka wikejä voi käyttää osan omien kurssien opettamista. Esim. lukion psykologin kurssin ohjeet ja linkkilistat voi jakaa Wikissä.

Blogien käyttö opetuksessa on monella jo arkipäivää, ja käytänteitä on monenlaisia. Blogi voi olla päiväkirjamainen, oppilaan oppimisblogi, lukupäiväkirjablogi, kuvaamataidon virtuaalinäyttely verkossa tai opetusta tukeva blogi. Päivän loppupuolella oli aikaa vielä tutustua Wordpressiin ja luotiin kurssilaisille omat blogit, muokattiin asetuksia, lähetettiin viestejä ja harjoiteltiin ryhmätyöskentelyä toistemme blogeissa.



13 huhtikuuta 2010

Veoh konkurssissa

Nyt se sitten nähtiin: enää eivät Veohin palveluun ladatut videot näy meilläkään.
Rajaton levytila mediapalvelimella kaatui näköjään lopullisesti. Tätä ennakoin itsekin, kun firma ajatui chapter seiska -lain mukaiseen selvitystilaan. Olisin kyllä voinut uploudata sinne enemmänkin videoita.
Lisätietoja palvelusta Wikipediasta.

Toimii, taas seuraavana päivänä, mutta miten mahtaa olla ylihuomenna?

08 huhtikuuta 2010

Uutta lyseo.orgissa: opetusvideot

Nyt myös HD-laatuisia video-ohjeita kurssisuoritusten tueksi.

16 helmikuuta 2010

Tekstitaidon kokeen aiheita III


Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Tähän mennessä kokeita on ollut yhteensä seitsemän, joten toteutuneet tehtävät voidaan jo hyvin ryhmitellä kattavasti seitsemään kategoriaan. Edelliseen listaukseen ei tarvinnut lisätä uusia ryhmiä.

Luettelossa ovat kokeet ja tehtäryhmät vanhimmasta uusimpaan. Yksittäinen tehtävä voi sopia useammankin otsikon alle.

1. Tekstin vaikuttamiskeinot


argumentointi, retoriikka ja ideologia


Puolueellisen uutisen argumentoinnin ja ideologian erittelyä
(Kevät 07, STT, TS 2.5.2006)

Argumentaatioanalyysi eduskuntakysymyksestä
(Kevät 08, Pertti Hemmilä, Seppo Lahtela ja Petri Salo: Susien aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisy, Kirjallinen kysymys, 11.1.2007)

Artikkelin retoriset keinot
(Kevät 08, Leena Vilkka: Hirviöstä suojelukohteeksi, Yliopisto 2/2007)

Mainosanalyysi Villisorsa-näytelmän markkinointiesittelystä
(Kevät 09, Suomen Kansallisteatterin lehti 3/2007)

Argumentaatioanalyysi RAY:n Pidetään huolta -kampanjajulisteesta
(Kevät 09, 6.12.2006)

Kielenkäytön taidokkuuden erittelu kolumnista
(Syksy 09, Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Romaanikatkelman humorististen piirteiden erittelyä
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät 2007)

Huumorin keinojen tarkastelu pakinassa
(Kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, Suomen Kuvalehti 49/2008)

Argumentaatiokeinojen ja niiden vaikuttavuuden tutkimista kolumnista
(Kevät 10, Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, Suomen Kuvalehti 50/2008)

Reportaasin moniäänisyyden ja sen tehtävien erittelyä
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005)

2. Kaunokirjallisuuden tulkinta

Romaanikatkelman päähenkilön motiivien tulkinta
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Mielikuva romaanikatkelman päähenkilöstä (Alpo Korva)
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Romaanikatkelmasta välittyvä käsitys sodasta
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Romaanikatkelman vuoropuheluista ilmenevät henkilösuhteet
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas)

Nuorten naisten kokemusten ja kerronnan erittely
(Syksy 08, Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Näytelmäkatkelman henkilösuhteet
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Symboliikka näytelmäkatkelmassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)

Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa?
(Syksy 09, Hannu Väisänen: Toiset kengät -romaanikatkelma 2007)


3. Kaunokirjallisen tekstin rakenne

Romaanikatkelman kertojan analysointi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Runon rakenteen erittely
(Kevät 08, Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Tekstilajin määrittely, sadun ominaispiirteet Punahilkassa
(Kevät 08, Grimmin veljekset 1857)

Näyttämöohjeiden tehtävä Villisorsassa
(Kevät 09, Henrik Ibsen 1884, Villisorsa)


4. Kielen taso
- mm. sävy ja tyyli

Puhekielisyys romaanikatkelmassa
(Syksy 07, Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Kielteistä kielenkäyttöä kritiikissä
(Kevät 09, Suna Vuori: Villisorsa eksyy vierauteensa, H.S. 13.12.2007)

5. Soveltava tehtävä
- muunnostehtävä

Romaanikatkelman muokkaaminen uutiseksi
(Kevät 07, Lars Sund 1998, Puodinpitäjän poika)

Kirjeen kirjoittaminen Kai Lehtiselle henkilöreportaasin perusteella
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Suomen Kuvalehdessä julkaistavan kommentin kirjoittaminen pakinan ja kolumnin perusteella
(kevät 10, Jukka Ukkola: Kotus interruptus, SK 49/50 ja Susan Heikkinen: Yksisilmäiset puolustajat, SK 50/2008)


6. Tekstien vertailu

Uutistekstin ja pilakuvan vertailevaa erittelyä
(Kevät 07, Sami Soininen: Me vain pidettiin hauskaa, HS 3.5.2006 ja Karlsson HS 10.5.2006)

Kai Lehtisen ja Pulunkesyttäjän luonnonsuojeluasenteiden vertailu
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006 ja
Anna-Leena Härkönen 1984, Häräntappoase)

Sadun ja runon suden merkityksen vertailua
(Kevät 08, Grimmin satuja 1857 ja Lars Huldén 1969, Herra susi!)

Miten ja miksi Vartio käyttää Linnan tekstiä?
(Syksy 08, Väinö Linna 1954, Tuntematon sotilas ja Marja-Liisa Vartio 1962, Tunteet)

Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemojen vertailu
(Syksy 09, Kallio & Tilasa: Sekametsä, Keskeneräisyydestä, HS 2.8.2008 ja Kari Hotakainen: Kasvukertomus , Eeva 12.12.2007)

Reportaasin ja runon vertailu
(Kevät 10, Eva Latvakangas: Siperia opettaa maahanmuuttajanuoria, Turun Sanomien verkkolehti 13.3.2005 ja Amran Mohamed Ahmed: Voi te nykynuoret kokoelmasta Kassandra, Kertomuksia suomalaisuudesta, 2000)


7. Tekstikokonaisuus

Kuvan ja sanan yhteisvaikutus hömppähaastattelussa
(Syksy 07, Anna Sommers: Kai Antero Lehtinen ja melkein mahdoton tehtävä, Me Naiset 16.3.2006)

Erittele sarjakuvan ilmaisukeinoja
(Syksy 09, Kallio & Tilsa: Sekametsä, kasvukertomus, HS 3.8.2008)

25 tammikuuta 2010

Ironinen kirja-arvio

Houkutus (Twilight, #1) Houkutus by Stephenie Meyer


My rating: 4 of 5 stars
Stephenie Meyerin menestysromaani uppoaa kuin kerttisveitsi lihacarpaccioon - jos lukija on naispuolinen varhais- tai myöhäisteini.

Muutaman tuhannen asukkaan peräkyläkaupunki on tapahtumapaikkana vuosisadan rakkaustarinalle, jossa sata vuotta ilman rakkautta virunut Edward Cullen -niminen "hyvä" vamppi rakastuu hyvätuoksuiseen Isaballa Swaniin.

Aiheena on siis nykyaikaan sijoittuva kauhuromantiikka. Lukija saa tehtäväkseen kahlata neljä Meyerin kirjaa ennen kuin Bellastakin tulee verenimijä ja ennen kuin ihmissudet ja pahat vampyyrit saavat välinsä setvittyä.

Tarina alkaa, kun avioerolapsi Bella muuttaa Phoenixista poliisi-iskänsä luo. 17-vuotias Bella rakastuu oikopäätä kalpeaan, lihaksikkaaseen ja tietysti kuvankauniiseen Edwardiin. Myös vampyyri on myyty ja onnistuu tyydyttämään verehimonsa popsimalla puumia.

Bella on teoksen minämuotoinen kertoja, minkä tiliin voidaan panna kerronnan naiivius ja melkoinen lapsellisuus. Kestää satoja sivuja ensisuudelmaan:"- - ja hän painoi marmorinviileät huulensa varovasti huulilleni." Sentään vähän Pottereita paremmassa dialogissa on joutavia koulutapahtumia ja jokapäiväisiä tyttöjen juttuja sekä niitä vastenmielisiä liehittelijöitä.

Päähenkilö on ahkera ja tunnollinen oppilas, jonka ajatukset pyörivät miltei kokonaan ihastuksensa ympärillä. Myös Edward avaa sydämensä ja toteaa tytön olevan "heroiinia narkkarille". Tutustumisleikki jatkuu jatkumistaan romanttisen imelänä. Siitä huolimatta Bella tekee äidinkielen esseensä kunnolla ja pitää Macbethistä, Humisevasta harjusta ja Jane Austenin kirjoista. Vanhemmat - Charlie ja Renée - jäävät pahvikulisseiksi.

Vasta teoksen loppupuolella kahden rakastavaisen välinen draamallinen jännite laajenee. Toinen vampyyriryhmä tulee Forksiin, ja jäljittäjä James haluaa imeä Bellan tyhjiin. Siinä Cullenin kuusihenkisellä perheellä on tekemistä, mutta loppu on onnellinen. Muutama aukkokohta jää koukuttamaan lukijaa, ja Bella haluaa olla ikuisesti ihanaisen Edwardinsa kanssa: hänhän on "parempi kuin arpajaisvoitto".


View all my reviews >>

13 tammikuuta 2010

Arvioita uusista ja uudehkoista kielenhuollon oppaista

Uusi apulainen. Kieliopas (Laatusana Oy 2009, 160 sivua)
Tekijät: Minna Harmanen, Suvi Kaipainen ja Mervi Murto.
Teos on hyvä perusesitys suomen kielen rakenteen kuvauksesta ja kirjakielen keskeisimmistä normeista. Se soveltuukin käsittelemistäni kielenhuollon oppaista parhaiten lukion ja kolmannen asteen opintojen peruskieliopin kertaamiseen ja käsitteiden sekä oikeakielisyysohjeiden palauttamiseen aktiivikäyttöön. Käsitteet on uudistettu Ison suomen kieliopin (2004) mukaiseksi. 

Kehun
  • visuaalista selkeyttä
  • selkeää sisällysluetteloa
  • täsmällistä esitystapaa.
Moitin 
  • hutilointia korjausluvussa (esim. s. 125)
  • uudisten esitys (esim. taipumattomat sanat, attribuutit)
  • epäjohdonmukaisuutta esimerkkien lihavoinnissa
  • poikkeus- vaihtoehtoesimerkkien puuttumista.

Arvin kieliopas (Tammi 2009, 141 sivua)
Tekijät: Arvi Lind ja Kaarina Karttunen.
Telkusta tutun jo eläköityneen veteraanitoimittajan ja uutisikonin sekä Suomen kielen lautakunnan entisen toimittajajäsenen julkaisema opus on suunnattu lähinnä ammattikirjoittajille ja toimittajille, jotka haluavat karsia pahimmat kliseet ja fraasit omista teksteistään.

Kirja sai alkunsa, kun Lind palasi YLE:n toimitukseen reservistä vielä heiluttamaan raippaa - eikä turhaan.

Kehun

  • Esimerkit ovat todellisia ja ajanmukaisia.
  • Kielivirheet ovat niitä toimittajien klassikkomokia.
  • Kielitestit ovat relevantteja.
Moitin

  • Taitto on vanhanaikaisen kasarimainen.
  • Sisällysluettelo on epäselvä.
  • Hakemisto puuttuu.
  • Kuvitus on tekohauska.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2009, 7. uudistettu laitos, 272 sivua)

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas on hakuteosmainen ja se soveltuu hyvin opiskelijoille, toimittajille ja muille ammatikseen kirjoittaville . Teos on kirjahyllyn perusteos, josta löytyy apua oikeakielisyyden ongelmien ratkaisemiseen ja virheiden karsimiseen omista teksteistä. Kirja keskittyy oikeakielisyyden perusohjeisiin, joita tukevat hyvät esimerkit ongelmatapauksissa.


Kehun
  • Sisällysluettelo selkeä.
  • Jaottelu on toimiva:  a:sta ä:hän.
  • Rinnakkaiskäsitteet on huomioitu.
  • Marginaaliin sijoitetut lisähuomautukset ovat toimivia.
  • Hakusanaluottelo on kirjan lopussa.
Moitin
  • Kirja soveltuu parhaiten kokoneille kirjoittajille, sillä muoto- ja lauserakenteen ohjeet ja ongelmakohdat esimerkkeineen puuttuvat.

Pilkulleen! Opas välimerkkien käyttöön. (Otava 2006, 192 sivua)

Pirkko Leinon kirjoittamassa itseopiskeluppaassa lukija pääsee treenaamaan monipuolisesti välimerkkien käyttöä. Kirja on toteutettu siten, että ennen jokaista tehtävää on lyhyt määritelmä ja muutamia esimerkkejä. Niiden jälkeen tulee harjoituksia, jotka voi tarkistaa kirjan lopussa olevasta tarkistusosiosta.

Tyhjän väli korostuu melkoisesti opuksessa (30 sivua koko kirjasta). Vaikka kielenhuoltokirjan nimi on nimenomaan välimerkkiopas, mukana on niin yhdyssanoja, sanaliittoja ja sisennystä, joilla ei ole välimerkkien kanssa mitään tekemistä.


 Kehun
  •  Osin tuttavallinen tyyli toimii.
  •  Lauseiden väliset suhteet selitetään selkeästi tarkistusosiossa.

Moitin
  • Hakemisto puuttuu.
  • Sisällysluettelo on liian hajanainen.
  • Taitto on perin yksitoikkoinen.
  • Ratkaisuvaihtoehtoja ei esitetä. 
  • Tyhjä väli esitetään kuin välimerkkinä.
  • Tärkeitä asioita ja ohjeita ei korosteta riittävästi.
  • Käsitteitä ei määritellä tarpeeksi (esim. saumasana, konjunktiolause jne.)
  • Käsittely ja harjoitukset suppeita (esim. lainausmerkit). 

Kielenhuollon Kivijalka (Tammi 2009, 103 sivua).
Irmeli Panhelaisen kielenhuollon oppikirja soveltuu hyvin lukion kielenhuollon kurssille tai itseopiskelumateriaaliksi. Kirja sisältää tarkistusvihkosen, jossa on ratkaisut kirjan tehtäviin. Teos on jäsennelty kolmeen osaan: Ensimmäisenä on oikeinkirjoitussuosituksia sekä käytännön kielenhuoltoa esimerkkeineen s. 5-44. Tämän jälkeen ovat kielenhuollon tehtävät , sivut 44-94. Lopussa on vielä lyhyt kielioppi s. 95-103.



Kehun
  • Tehtävien jäsentely toimii hyvin ja noudattaa aika pitkälti lukion kielenhuollon opetuksenjärjestystä eri kirjasarjoilla.
  • Tehtävät ovat johdonmukaisia ja asteittain vaikeutuvia, esim. välimerkkiharjoituksia peräti yhdeksän.
  • Tehtävien painopiste on oikeanlainen: harjoitellaan tyypillisimpiä oikeakielisyysvirheiden kitkemistä.
Moitin
  • Ohjeistukset suosituksineen ovat liian suppeita.
  • Lauseoppi ei ole ajan tasalla.
  • Tehtävien selitykset ovat suppeita.
  • Tarkistusvihkonen on tehty selkeästi opettajajohtoista tarkistamista varten.

Väännä virheet kanseeviin!